Yli 500 orgaanisaatiolla on käytössä ThomasJärjestelmä. Se on analyysimenetelmä, joka perustuu psykologian tohtori William Moulton Marstonin teorioihin ihmisten normaalista käyttäytymisestä. Hän esitti, että ihmisen käyttäytymistä voidaan selittää neljällä eri piirteellä ja niiden keskinäisillä suhteilla: Hallitsevuus, Vaikuttavuus, Pysyvyys ja Myöntyvyys.
1950-luvulla Thomas Hendriksson kehitti itsearviointimenetelmän, jolla näiden piirteiden olemassaoloa voidaan mitata. Tätä menetelmää kutsutaan Henkilökohtaisen Profiilin Analyysiksi, HPA:ksi. Samalla hän kehitti työtehtävässä tarvittavien ominaisuuksien arviointimenetelmän, Henkilökohtaisen Työn Analyysin, HTA:n. Näiden pohjalle syntynyt ThomasJärjestelmä on yksi maailman eniten käytetyistä resurssiarviointijärjestelmistä. Analyysin avulla saadaan nopeasti kuva henkilöstä, hänen sopivuudestaan kaavailtuun tehtävään sekä hänen johtamis- ja motivaatiotarpeistaan ja kehitysmahdollisuuksistaan. Analyysimenetelmä ei ole persoonallisuutta selvittävä testimenetelmä, vaan työpsykologisten teorioiden avulla kehitetty käytännön apuväline (analyysi) työkäyttäytymisen erilaisuuden kuvaamiseen.
Thomas-analyysi on tunnettu nopeudestaan, helppokäyttöisyydestään ja luotettavuudestaan. ThomasJärjestelmän suomenkielisen Henkilökohtaisen Profiilin Analyysin (HPA) reliabiliteettiselvitys on valmistunut toukokuussa 2003.
Mikä merkitys käyttäytymisprofiililla on?
Jotta ymmärrämme ihmisten erilaisuutta ja osaamme hyödyntää sitä organisaatioissa vahvuutena ja voimavarana, on tärkeää tunnistaa ihmisten eri käyttäytymispiirteet. Thomas-analyysi antaa arvokasta tietoa ihmisten käyttäytymisestä erilaisissa olosuhteissa, esim. reagoinnista erilaisiin johtamis- ja muutostilanteisiin. Se auttaa ymmärtämään, millaiset tekijät ohjaavat ihmisten sisäistä motivaatiota, mikä on heidän kommunikointityylinsä ja luontainen lähestymistapansa vuorovaikutustilanteissa. Analyysin avulla pystymme kartoittamaan henkilön vahvuudet ja kehittymistarpeet peilaten niitä organisaation ja yksilön tarpeisiin.
Monissa yrityksissä on saatu hyviä kokemuksia analyysimenetelmästä ihmisten erilaisuuden ymmärtämisessä ja huomioimisessa, henkilövalintojen yhteydessä sekä johtamisen, muutoksen hallinnan, yhteistoiminnan, tiimien rakentamisen ja tuloksekkaan vuorovaikutuksen kehittämisessä.